Miten TAMKista valmistutaan media-alalle

Faktaa ja pohdintoja medianomien työllistymisestä

Leena Mäkelä, YTM, KL
Viestinnän koulutuspäällikkö TAMK

Eräässä TAFin tiedottamista pohtivassa kokouksessa me opettajat kysyimme opiskelijoilta, miten nämä aikovat vastata kysymyksiin siitä, millaista on valmistua työttömäksi. Opiskelijat hämmästyivät kysymystä, tämän jälkeen he alkoivat yhteen ääneen kertoa työpaikoistaan. Tarkensimme kysymystä: kyllä me tiedämme, että suurin osa teistä työllistyy hyvin, mutta miten te aiotte vastata ulkomaailmalle, jossa yleisesti oletetaan, että medianomi ei saa töitä.

Olimme olleet itsekin vähän aikaa sitten samankaltaisen kysymyksen äärellä TAMKin ja PIRAMKin yhdistymiseen liittyvässä selvitystilaisuudessa. Siellä meiltä kulttuurin päälliköiltä kysyttiin, mitä aiomme tehdä koulutusalalla, johon ensin suuri hakijajoukko halajaa romanttisin toivein, mutta joka jo ensimmäisen opiskeluvuonna osoittautuu näkymiltään niin suureksi pettymykseksi, että huomattava osa opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Täytyy tunnustaa, että mekin olimme hämmästyneitä. Nimittäin tilastojen mukaan TAMKin koulutusohjelmista keskeyttäneitä on vähiten kulttuurialalla. Opiskelijoiden kanssa toimineina tiedämme, että motivaatio alalle säilyy erinomaisesti opintojen loppuun saakka.

Tampere Art Factory –tapahtuman tärkeänä päämääränä on synnyttää uusi, nuoria tekijöitä esiin tuova kulttuurifestivaali Tampereelle ja osaltaan osoittaa, miten tärkeä elinympäristön viihtyvyyteen liittyvä asia kulttuuri on. TAF:n toinen tärkeä tavoite on luoda yhteyksiä ammattikorkeakoulun ja ympäröivän maailman kesken: tapahtuman rakentamiseen ovat osallistuneet kymmenet yhteistyökumppanit Tampereen seudulta ja tapahtuma itsessään kutsuu tamperelaiset kulttuurifestivaalin rakentajiksi. Kolmas tärkeä tavoite on koulutuspoliittinen. TAF antaa opiskelijoille konkreettisen mahdollisuuden näyttää toisenlaista, alaansa uskovien tulevaisuuden tekijöiden todellisuutta. Pyrkimyksenä on osoittaa, että suurin osa media-alan valmistuvista työllistyy ja vieläpä hyviinkin töihin.

Mihin viestinnästä keväällä 2008 valmistuvat valmistuvat?
Tilastotietoa medianomien työllistymisestä
Mitä koulu voi tehdä työllisyyden parantamiseksi

Mihin viestinnästä keväällä 2008 valmistuvat valmistuvat?

TAMKin viestinnän koulutusohjelmasta toukokuun loppuun mennessä valmistuu noin 30 opiskelijaa ja kesäkuussa 20. Yhteensä tämän vuoden aikana medianomeja valmistuu arviolta 75. Opinnäytetyön tarkastuksen yhteydessä olemme tehneet valmistuville kyselyn tulevaisuuden suunnitelmista. Tässä 23 ensimmäistä saamaamme vastausta. Täydennämme listaa, kun opinnäytetarkastuksia ja vastauksia tulee lisää.

VALMISTUMISEN JÄLKEEN...

Jatkan valmistumisen jälkeen kokopäiväisesti työskentelyä oman yritykseni kautta (Raccoon productions). Perustin yritykseni opiskelun alkuvaiheessa, vuoden 2005 keväällä. Asiakkaina toimivat suomalaiset tv-tuotantoyhtiöt ja kanavat. Painopiste on urheilussa sekä reality- ja viihdetuotannoissa. Lisäksi olen kuvannut hiukan materiaalia suomalaisille ja ulkomaalaisille yritysasiakkaille, mutta pääosa työstä tulee broadcasting-sektorilta. Kaksi omaa kuvauskalustoa sekä kenttä-äänityskalusto ovat tuoneet uusia asiakkaita. Töitä on tällä hetkellä 15-20 päivää kuukaudessa, poikkeuksena hiljaiset tammikuu ja heinäkuu. (Joel 24 v, kuvaaja)

Työskentelen leikkaajana Voice TV:llä. En ole ajatellut vaihtaa työpaikkaa vielä. Ammattitaitoisille, erikoistuneille leikkaajille riittää kysyntää ja tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Leikkaan ohjelmia, osallistun ideointiin ja kanavan tekniseen kehitykseen. (Tommi 25 v, leikkaaja)

Alan tehdä työtä perustamamme osuuskunnan hyväksi. Se, että riittääkö töitä, ei ole vielä tiedossa. (Jussi 27 v, äänisuunnittelija)

Freelancer / töissä /RMC Light & Sound Oy. Työpaikan sain harjoittelun kautta. Työnkuva vaihtelee valosuunnittelijasta valoteknikkoon. Vastaa koulutusta, nastaa on. (Hannu 23 v, valosuunnittelija)

Sain työpaikkani, kun opettaja suositteli minua Satamalle tuntityöntekijäksi. Olen ollut tuntityöntekijänä yli vuoden tittelillä "Junior Graphic Designer". Työ vastaa koulutustani ja olen siihen äärimmäisen tyytyväinen. (Mari 23 v, visuaalinen suunnittelija)

Minulla on vakituinen työpaikka. Pääsin SAKKI ry:n tiedottajaksi 1.4.2008 alkaen. Huomasin työpaikkailmoituksen netissä, hain töitä ja sain paikan. Toimin tiedottajana ja työnkuvaani kuuluu esimerkiksi SAKKIn sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä huolehtiminen, Next Step –messujen kävijämarkkinointi, ulkoasu-uudistus ja SAKKI –lehden toimittaminen. Työ vastaa osittain koulutustani ja sopii myös aiempiin opintoihini. Työhöni olen erittäin tyytyväinen. Työ on mukavaa, haasteellista ja sopivan vastuullista. (Tiia-Maria 26 v, mediatuottaja)

Töissä, vakituinen työpaikka eli tulevaisuus tiedossa toistaiseksi:). Tittelini on tapahtumatuottaja. Sain työpaikan harjoittelun kautta: nykyinen työpaikkani on harjoittelufirman tapahtumapalveluyksikkö. Työnkuvaani kuuluvat erilaisten tapahtumien järjestäminen (yritystapahtumat, yleisötapahtumat yms) sekä mainostoimistotyöt laidasta laitaan. Työ vastaa koulutustani ja on kiinnostavaa eli pidän työstäni. (Heidi 27 v, mediatuottaja)

Olen juuri aloittanut Konseptisuunnittelijana Prewise Finland Oy:llä. Työsuhde on vakituinen. Teemme markkinointiviestintää ja verkkokoulutusohjelmia yrityksien sisäiseen käyttöön. Olen tyytyväinen työhöni, se vastaa koulutustani, siinä on haastetta ja ylenemismahdollisuus. (Johanna 25 v, mediatuottaja)

Jatkan valmistumisen jälkeen töitä. Aloitin vuoden 2008 alussa työt Kuntien eläkevakuutuksessa kehittämisassistenttina. Työnkuvaani kuuluu muun muassa: verkkosisällöntuotanto, johon muun muassa kuuluu opetustarkoituksiin tarkoitetun animaation toteutus alusta loppuun, erilaisten esite/opastemateriaalien tuottaminen, rutiiniluonteiset toimistotyöt, kuten laskujen tarkastaminen ja budjetointi, matka- ja messujärjestelyjä, asiakkuudenhallinta-järjestelmän pääkäyttäjän sijaistaminen, assistenttipalvelut osastonjohtajalle. Työsuhteeni on vakituinen. (Kirsi 25 v, mediatuottaja)

Työharjoittelun jälkeen pääsin töihin sähkösuunnittelutoimisto edec Oy:hyn. Tittelini on system designer/ lighting designer. Työkuvana on valaistussuunnittelujen toteutusta, sähkökuvien piirtämistä yms. Olen siellä vakituisella työsopimuksella, joten työpaikka on sinänsä turvattu, ellei jotain odottamatonta tapahdu. Tosin tulevaisuudessa jatkokoulutus kyllä kiehtoo. (Tanja 25 v, valosuunnittelija)

Toimin lähinnä mainostelokuvatuotannoissa videoassistenttina, eli osana kameraryhmää. Aikomuksena on siirtyä lähitulevaisuudessa 2. kamera-assistentin tehtäviin. Sain työpaikan opiskelukaverin suosittelemana. Työtehtäväni ei vastaa mielestäni koulutusta tällä hetkellä. Mielestäni ei tarvitse opiskella 4 vuotta toimiakseen videoassistenttina. (Jouko 28 v, kuvaaja)

Alan yrittäjä töissä sekä omalla että muulla alalla. Alan töitä tiedossa loppuvuodeksi. Tällä hetkellä teen yrityksessäni töitä leikkaajana mutta kehitteillä on ohjaajan ja käsikirjoittajan nimikkeellä tehtäviä projekteja. Alun perin olen perustanut yrityksen jotta voisin toteuttaa omia projekteja mutta satunnaisesti on tullut tehtyä myös asiakaslähtöisiä juttuja kuten mainoksia ja opetuselokuvia riippuen rahatilanteesta. Freelancer: Tuttavien kautta ja itseäni markkinoimalla olen saanut 2-6 kk kestoisia työjaksoja leikkaajana lähinnä tv-viihteen parissa. (Ilkka 28 v, leikkaaja)

Työskentelen osa-aikaisesti valaistussuunnittelijana Valolaternassa sekä ALD Larsenilla. Lisäksi opiskelen Jyväskylän opistossa. Tulevaisuudensuunnitelmat ulottuvat muutaman vuoden päähän. (Juho 24 v, valosuunnittelija)

Olen vakiosopimuksella töissä Hämeenlinnan City-mainos Oy:ssä, joka on noin kymmenen hengen mainostoimisto. Sain tiedon työpaikasta koulun sähköpostiini ja minulle luvattiin työ heti haastattelussa. Olin aluksi vain AD-assistentti, joka hoiti kaikkia perushanttihommia. Hintojen vaihtamista lehti-ilmoituksiin ym. Nykyään vastaan yrityksen verkkosovelluksista lähes itsenäisesti. (Hannu 27 v, visuaalinen suunnittelija)

Työskentelen graafikkona kirjakustannusyhtiössä. Vastaan sen julkaisemien kirjojen ulkoasusta (kannet+taitot). Lisäksi ylläpidän yritykasen nettisivuja ja huolehdin mainonnasta ja muusta materiaalista mitä osuuskunta tarvitsee. Olen todella tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani. Työ vastaa koulutustani. Teen sitä mitä haluankin tehdä. (visuaalinen suunnittelija)

Tällä hetkellä työskentelen freelancer-äänittäjänä. Teen studiossa bändinauhoituksia. Työ vastaa varsin hyvin koulutustani. (äänisuunnittelija)

Tittelini oli aluksi tuotantoassistentti, mutta nyt puolen vuoden jälkeen se tulee muuttumaan tuotantokoordinaattoriksi. Työnkuvani on käytännön asioiden hoitamista mainoselokuvatuotannoissa. Teen esimerkiksi erään vakioprojektin kontrolloimista yhdessä leikkaajan ja asiakkaan kanssa. Isommissa projekteissa toimin tuotantopäällikön/tuottajan apuna näyttelijöiden ja työryhmän hankkimisessa, hoidan aikataulutuksia jne. (mediatuottaja)

Olen töissä (freelancer-kuvaussihteerinä), työtilanne selvillä joulukuun alkuun (2008) saakka. Työ vastaa koulutustani hyvin ja on mielenkiintoista ja antoisaa. Ei kuitenkaan ”loppuelämän duuni”, vaan näkisin hyvänä perehtymiskeinona alaan ja kokemuksen karttuessa tavoitteet muualla. Työtilanne on ollut jo pitkään kohtuullisen hyvä. Aika paljon on tullut soittoja eri tahoilta ja kyselty kiinnostusta erilaisiin projekteihin. Toistaiseksi pidän kuitenkin tosi-tv:n tekemisestä. (mediatuottaja)

Viimeiset 1,5 vuotta olen tehnyt alla freelancer-keikkaa. Nyt teen samoja töitä yksityisyrittäjänä. Tulevaisuus on selkeästi tiedossa syksyyn saakka, enkä halua vielä tietää enempää. Perustin yrityksen ja opettelin yrittämiseen liittyviä asioita. Nyt voin tehdä sen puitteissa omia projekteja sekä myydä leikkauspalveluita ulkopuolisille. Asiakkaita on yksityisistä henkilöistä tuotantoyhtiöihin. Olen harkinnut jatko-opiskeluja, jotta voisin tulevaisuudessa keskittyä enemmän omiin projekteihin. (leikkaaja)

Freelancer, olen ensin työtön n. 1 kk ajan, minkä jälkeen jatkan töitä äänittäjänä 5kk:n ajan. Sen jälkeen töitä ei vielä ole varmuudella. Freelancerina siis, mahdollisesti jatko-opintoja tai opintoja muun alan piiristä. Oman äänieditin ja yrityksen perustaminen saattaa olla myös mahdollista – tilanteen mukaan. (äänisuunnittelija)

Työskentelen Roihu Creative Oy:llä graafisena suunnittelijana. Puolen vuoden koeajan jälkeen työnkuva vakinaistetaan. Työtehtävät alkoivat tammikuussa 2008. Sain työpaikan avoimen rekryn perusteella. Prosessi sisälsi hakemuksen, haastattelun ja päivän mittaisen soveltuvuusarvioinnin, jossa testattiin myynti-, johtamis-, organisointi- ja kanssakäymistaitoja. Arviointiin kuului myös matemaattisia- ja päättelykykyjä testaavia tehtäviä, haastatteluja ja psykologisia arviointeja. Tittelini on graafinen suunnittelija, mutta työnkuvaani kuuluu kaikki valmiiden tuotteiden tekemisestä asiakaspalavereihin ja konseptien suunnitteluun. Käytännössä työni on asiakkaan markkinoinnin parantamista / tehostamista web-sivujen, printtimedian sekä muiden vastaavien materiaalien avulla. Olen erittäin tyytyväinen työhöni. Tilanne on juuri se minkä opiskelujeni jälkeen halusin saavuttaa. (Jarmo 22, visuaalinen suunnittelija)

Olen freelancer-TV-kuvaajana Yleisradiossa. Tulevaisuus on tiedossa n. kolmeksi viikoksi kerrallaan. Sain työpaikan harjoittelun jälkeen. Olin 4 kuukautta Ylellä harjoittelussa, jonka jälkeen minut palkattiin tuntipalkkaiseksi kuvaajaksi. Tittelini on dokumenttikuvaaja ja työnkuvaan kuuluu erilaisten makasiini- ja ajankohtaisohjelmien inserttien kuvausta. Työ vastaa koulutustani. Työni on mielenkiintoista, mutta myös raskasta ja väsyttävää. Hyviä puolia on, että työ on todella vaihtelevaa ja näkee paljon erilaisia paikkoja ja ihmisiä ja se että saa itse kuvata. Huonoja puolia on työn fyysinen rasittavuus ja henkinen vaativuus, täytyy huolehtia monesta asiasta yhtä aikaa ja olla nopea ja tehokas ja samalla henkisesti läsnä. (kuvaaja)

Jatkan sivutoimisia töitäni opiskelujeni aikaisessa yrityksessä. Toimin ohjelmistosuunnittelijana ja projektipäällikkönä tamperelaisessa pk-yrityksessä. Olen aloittanut työt kyseisessä yrityksessä jo ennen opintojani. Työnkuvani on muuttunut haastavammaksi koulussa oppimieni taitojen ja tietojen mukana – nykyisin vastaan yrityksen ohjelmistokehitysprojekteista. Työni sivuaa läheisesti koulutustani, mutta en katso sen vastaavan ambitioitani. Työni onkin sivutoimista; sen tarkoitus on rahoittaa nykyisiä ja tulevia opintoja. Haen uuteen kouluun Amsterdamissa opiskelemaan valokuvausta, sekä Bachelor- että Master-tason opintoihin. Toimin myös satunnaisesti freelancerina verkkosivujen suunnittelijana ja toteuttajana. Freelancer-työssä en kuitenkaan keskity taloudelliseen kannattavuuteen; teen projekteja tarkoituksenani kehittää ja ylläpitää taitojani. Minulle tulee silloin tällöin työtarjouksia, joista poimin aikataulullisesti mahdolliset sekä kiinnostavimmat. Teen 1-3 projektia vuodessa. (Kalle 26, vuorovaikutteisuuden suunnittelija)

Takaisin alkuun

Tilastotietoa medianomien työllistymisestä

Tuoreimpien tilastotietoja TAMKin viestinnän valmistuneiden työllisyystilanteesta edustavat vuoden 2007 valmistuneille todistuksen hakemisen yhteydessä tehty kysely (valtakunnallinen nk. OPALA-kysely) sekä keväällä 2007 suoritettu ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille. Kyselyiden tuloksia tulkittaessa on huomattava, että ne koskevat joko työuraansa aloittavia (valmistuvat) tai runsaan vuoden virallisesti valmistumisen jälkeen työelämässä olleita medianomeja, erityisesti valmistuvien kohdalla työttömyys on yleisempää kuin muilla.

Vuoden 2007 valmistuvien kohdalla työllisyysaste oli 73 prosenttia, työttömiä oli 18 prosenttia ja 9 prosenttia ilmoitti tekevänsä jotakin muuta, esimerkiksi jatkavansa opiskelua. TAMKin 16 koulutusohjelman joukossa tulos on keskitasoa, itse asiassa hyvin samankaltainen kuin tradenomin tutkintoon johtavassa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Yrittäjien määrä, 12,5 prosenttia, oli koulutusohjelmien korkein, muissa TAMKin koulutusohjelmissa yrittäjien määrä vaihteli nollasta 4,5 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen kaikkien alojen keskinäisessä vertailussa TAMKin viestinnän koulutusohjelman työllisyysaste oli keskitasoa korkeammalla.

Kevään 2007 ura- ja työmarkkinaseurannassa TAMKin vuonna 2005 valmistuneiden vastanneiden työllisyysaste oli 91 prosenttia (75 valmistuneesta kyselyyn vastasi 40 eli tulos on suuntaa antava):

Vakituinen kokopäivätyö 38 %
Määräaikainen kokopäivätyö 35 %
Osa-aikatyö 3 %
Yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer 15 %
Työtön työnhakija 3 %
Työllistetty / työharjoittelija 0 %
Työvoimakoulutus tai vastaava 0 %
Opiskelu 0 %
Perhevapaa 3 %
Muu tilanne 3 %

Työn luonnetta kuvaa seuraava jaottelu, josta on kuitenkin huomattava, että sama luokittelu koskee myös muiden alojen koulutusohjelmia eikä sitä ole räätälöity erikseen media-alalle. Näin esimerkiksi myös konsultointi, taiteellinen työ, tuotantotehtävät, asiakastyö, markkinointi ja opetustehtävät voivat liittyä media-alaan.

Viestintä- ja mediatyö 30 %
Opetus, koulutus tai kasvatus 13 %
Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 13 %
Tuotantotehtävät 8 %
Asiakastyö 5 %
Markkinointi ja myynti 8 %
Toimisto- ja esikuntatehtävät 8 %
Taiteellinen työ 8 %
Konsultointi 3 %

Vuoden 2005 valmistuneiden vastauksista löytyi mm. seuraavia työnimekkeitä: ad-assistant, animaation opettaja, asiakassovellusasiantuntija, graafikko, graafinen suunnittelija, kouluttaja, kuvaaja, kuvaussihteeri, lähetyksenvalvoja, mainossihteeri musiikkituottaja, äänittäjä, myyjä, nuoriso-ohjaaja, ohjaaja, opettaja, palveluasiantuntija, sisustusmyyjä, storyboard-piirtäjä, tapahtumatuottaja, toimittaja/juontaja, tuotantoassistentti, tuotantopäällikkö, tuotepäällikkö, valaistussuunnittelija, valosuunnittelija, www-suunnittelija, yrittäjä, äänisuunnittelija.

Edellä mainittujen kyselyjen tuloksia voidaan verrata keväällä 2004 tehtyyn laajaan kyselyyn viestinnästä 2000-2003 valmistuneille. Kyselyn (vastausaste 81 prosenttia) perusteella valmistuneet sijoittuvat keväällä 2004 seuraavasti:

Vakituinen työsuhde 30 %
Määräaikainen työsuhde 22 %
Freelancer 31 %
Jatko-opiskelu 5 %
Yrittäjiä 5 %
Työtön 7 %

Kyselyn mukaan vastaajat toimivat keväällä 2004 pääsääntöisesti media-alalla, 48 prosenttia toimi Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti asiantuntijatehtävissä, 38 prosenttia suoritustason tehtävissä. Vastaajista 14 prosenttia toimi muilla aloilla.

Kun vanhempaa, vuonna 2004 kerättyä tietoa vertaa uudempiin kyselyihin, vaikuttaisi siltä, että medianomien työllistyminen on jonkin verran parantunut, mikä johtunee erityisesti talouden noususuhdanteesta. Kiinnostava havainto on se, että freelancer-työn osuus näyttäisi olevan pienentymässä. 2005 valmistuneilla joko vakituisen tai määräaikaisen kokopäivätyön osuudet ovat selvästi suuremmat kuin kolme vuotta aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa. Vuoden 2007 valmistuneiden yrittäjien suuri osuus taas kertonee siitä, että freelancer-työ on muuttumassa yrittäjämäiseksi toiminnaksi.

Summa summarum: viestinnän koulutusohjelman työllistymistä tilastojen valossa voidaan kuvata keskinkertaiseksi. Koulutusohjelmassa ei ylletä TAMKin parhaiten työllistävien insinöörikoulutusohjelmien tasoon (esim. kone- ja tuotantotekniikka), mutta ei keikuta hännilläkään. Koulutusohjelmasta valmistutaan pääsääntöisesti alalle ja urakehityksen myötä enenevissä määrin myös korkeakoulututkinnon olettamiin asiantuntijatehtäviin.

Takaisin alkuun

Mitä koulu voi tehdä työllisyyden parantamiseksi

Kun Tampereen ammattikorkeakoulu 1996 perustettiin, sen muodostaneista keskiasteen oppilaitoksista Tampereen teknillinen oppilaitos oli siihen mennessä toiminut 110 vuotta, Tampereen kauppaoppilaitos 106 vuotta, Kurun normaalimetsäoppilaitos 59 vuotta ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitos 5 vuotta. Tämä ehkä osaltaan kuvannee myös näiden koulutuslaitosten taustalla löytyvien toimialojen ikää ja perinteitä: nuorta ei ole vain media-alan koulutus vaan koko mediatoimiala.

Kun monilla insinööri- ja liiketalouden aloilla on varsin selkeää, millaisiin ammatteihin valmistutaan, media-alalla ammattikuvat ovat vasta muotoutumassa kuten medianomikoulutuskin. Yksi medianomien työllisyyttä heikentävistä tekijöistä onkin varmasti ollut vakiintumattomuus. Työantajat eivät ole oikein tienneet, mitä medianomit osaavat eivätkä kouluttajat ja opiskelijat ole tienneet, mitä medianomin tulisi osata. Tähän vakiintumattomuuteen auttanee aika ja järjestelmien tapa itsekorjaukseen. Vähitellen medianomikoulutus aletaan tunnistaa ja tunnustaa. Koulutus taas muokkautuu kohti työmarkkinoiden kysyntää. Makrotasolla tähän liittyy aloituspaikkamäärien sopeuttaminen tarvetta vastaavaksi, mikrotasolla taasen koulutuksen profilointi työllisyyttä edistäväksi

Kulttuurialan koulutuksen juuret ovat epäkaupallisessa taidekoulutuksessa. Viestinnän koulutuksen alkuaikoina 1990-luvulla työllistyminen ei ollut systemaattisen seurannan kohteena. Opiskelijoilta ei odotettu, että työpaikan olisi pitänyt olla hankittuna jo valmistumisvaiheessa. Nyt tilanne on toinen. Jo ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelijat perehtyvät alan työnäkymiin ja pohtivat, mihin voisivat itse työllistyä. Toisella vuosikurssilla opiskelijoilla pakollinen osa opintoja on työnhaku. Joka vuosi opiskelijat rakentavat osaamisestaan näytekansion. Opinnäytetöissä suositaan yritysyhteistyöprojekteja. Opiskelijoiden kehityskeskusteluissa korostetaan työllistymistä. Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että yksilöllisellä tasolla aktiivinen työnhaku on yksi kaikkein tärkeimmistä työllistävistä keinoista. Koulutuksen näkökulmasta aktiivisuuteen kannustaminen on keino edistää työllistymistä. Valmistuvien OPALA-tilastojen mukaan näin on viime vuosien aikana tapahtunutkin: valmistuvien työllistyminen on parantunut.

Mediakoulutuksen ammattikorkeakouluprofiilin rakentaminen on osunut aikaan, jossa viestinnän alasta ja koulutuksesta on laadittu selvityksiä ja synkkiä ennusteita. Koulutustamme kriittisesti arvioidessamme olemme todenneet, että opetussuunnitelmissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota alan liiketoiminnan ymmärtämiseen. Kuten kulttuurialalla yleensäkin (myös kulttuurialan yrityksissä) olemme keskittyneet liikaa itse tekemiseen suhteessa suunnitteluun, projektinhallintaan, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Myös valmistuneille tekemämme kyselyt osoittavat, että juuri näitä taitoja vaille monet ovat jääneet koulusta lähtiessään, vaikka ”suorittavan tason” tekniset tekemisen taidot ovat olleet erinomaiset. Viime vuosien opetussuunnitelmatyössä yhtenä tärkeänä päämääränä on ollut liiketoiminta- ja yrittäjyystaitojen kehittäminen. Vaikka julkisuudessa media-alan yrittäjyys tulkitaan välillä pakkoratkaisuksi valmistuneille, oman kokemuksemme mukaan opiskelijat suhtautuvat yrittämiseen myönteisesti. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen kehittäminen on aktiivinen keino parantaa työllisyyttä. Parhaimmillaan se tuottaa työllisyyttä paitsi opiskelijoille itselleen myös muille, mikä osassa viestinnän opiskelijoiden perustamista yrityksistä jo tapahtuukin.

Vaikka medianomikoulutus on lähestymässä ”perinteisiä” tekniikan ja liiketalouden aloja monilta tunnusluvuiltaan, myös työllisyydeltään, koulutukseen liittyy kulttuurin tekemisen perinne, jossa osa opiskelijoista sekä hakeutuu että valmistuu alalle ”luomaan” itse tulevaisuuttaan ja ammattikuviaan. Tällaista toimintaa kuvataan muodikkaasti termillä DIY- (Do It Yourself) eli Tee se itse –kulttuuri, jolle on tunnusomaista tunnettujen instituutioiden ja luokittelujen ulkopuolella toimiminen ja jopa niiden vastustaminen. Eläviä esimerkkejä tällaisista DIY-ammattikuvista ovat vaikkapa trendien tunnistaja ja tyylin rakentaja, oman ja kaverien bändien promootion rakentaja, musiikkitapahtumien visuaalien tekijä tai marginaalimusiikkia marginaaliyleisöille globaalisti tarjoava musiikkituottaja. Vaikka näitä ammatteja on vaikea tunnistaa ja arvottaa virallisesti oikeaksi työksi, ne edustavat suuntaa, joissa on suurta potentiaalia media- ja yleensä kulttuuritoimialan kehittämiseen.

Kauniiden tilastojen metsästyksessä ei saakaan unohtaa ja marginalisoida kulttuurityön perinteitä ja vahvuuksia. Kuten hyvin tiedetään, innovaatiot syntyvät usein rajamaastossa. Tästä näkökulmasta koulutuksessa opiskelijoiden omaa tekemisen tai näkemisen tapaa ei saisi ajaa nurkkaan samaan aikaan, kun metsästetään yhteiskuntakuntoisia työllisyystuloksia. DIY-tekemisestä kun voi syntyä paitsi kulttuuria, joka auttaa meitä viihtymään ympäristössämme, myös uudenlaista liiketoimintaa.

Leena Mäkelä, YTM, KL
Koulutuspäällikkö
TAMK – viestinnän koulutusohjelma

Takaisin alkuun